Piirrän "harvinaisia kasveja ja hyönteisiä"

Seuraavan tehtävän tarkoituksena oli palautella mieleen mitä kaikkia erilaisia piirtämisen muotoja on olemassa ja millä eri tavoin oikeastaan voidaankaan piirtää. Harjoituksessa käytettiin erilaisia papereita ja piirtämisen tekniikoita. Aiheena olivat harvinaiset hyönteiset ja kasvit. Lopulta valmiista kuvista koottiin pieni 5-6 sivuinen kirjanen. Itse piirsin lyijykynällä ääriviivapiirroksen sekä toisen piirroksen joka sisältää valöörejä eli valoja ja varjostuksia, juoksevalla tussilla ja tikulla rypistetylle sulfiittipaperille, frottage-tekniikalla toteutetun kokoelmakuvan sekä puuväreillä mustalle paperille värillisen piirroksen. Ainoastaan hiilipiirrosta en ehtinyt toteuttaa, joten päätin jättää sen pois sillä olen aiemminkin jo piirtänyt todella paljon hiilellä, joten tekniikka on minulle ennestään tuttu. Valitsin työn portfoliooni koska piirtäminen on aina ollut minulle oikeastaan mieluisin kuvallisen ilmaisun muoto. Oli mielenkiintoista päästä kokeilemaan myös sellaisia tekniikoita, joita en le koittanut aiemmin tai joiden käyttö on jäänyt hieman vähemmälle.

Ääriviivapiirroksen piirsin eräästä lehdestä leikatun kuvan pohjalta mallista. Kuva piirrettiin pehmeällä lyijykynällä steinerpaperille. Etenkin lapsena piirsin jokin verran kuvia mallista, mutta nykyisin olen korkeintaan käyttänyt jotakin kuvaa viitteenä ja inspiraation lähteenä, mutta muokannut lopputulosta omanlaisekseni. Olikin hauskaa lähteä taas pitkästä aikaa jäljentämään kuvaa mallista mahdollisimman tarkasti paperille. Mielestäni onnistuin kohtalaisen hyvin saamaan värillisestä kuvasta pääpiirteet hahmotelluksi lyijykynällä esiin. Työ oli melko nopea piirtää, mistä huomaan kehittyneeni selvästi edelliskertaan nähden.

 Seuraava lyijykynä piirros piirrettiin myös steinerpaperille, mutta tämän piirroksen varjostuksissa käytin vielä hieman pehmeämpää lyijykynää kuin ääriviivapiirroksessa. Tämä oli kaikista kuvista itselleni se mieluisin tehdä, sillä tämän tapaisia kuvia piirtelen mieluiten myös vapaa-ajallanikin. Valojen ja varjojen lisääminen kuvaan antaa sille syvyyttä ja todentuntuisuutta. Kynän jäljen levittämisessä käytin apuna sormiani ja käsipyyhepaperia.

 Nestemäisellä tussilla piirtäminen oli itselleni uusi kokemus. Tussilla piirtämiseen käytettiin puista grillitikkua ja piirros toteutettiin rypistetylle sulfiittipaperille. Paperin rypistäminen teki piirretystä viivoista katkonaisia mikä elävöittää kuvaa mukavasti. Mikäli minulla olisi ollut aiempaa kokemusta juoksevan tussin käytöstä, olisin ehkä valinnut hieman toisenlaisen kuvan piirrettäväksi, sillä mielestäni valitsemani kuva on liian suuripiirteinen ja tarkempi kuva olisi sopinut paremmin toteutettavaksi kyseisellä menetelmällä. Kokemus oli kuitenkin mielenkiintoinen ja haluan jatkossa jatkaa juoksevan tussin kokeilua, jotta oppisin käyttämään sitä oikein että saisin sillä aikaiseksi itseäni miellyttävää jälkeä.

Värillisen kuvan tekeminen oli itselleni todella rentouttavaa puuhaa lopputunnista. Kuva piirrettiin mustalle paperille ja kyninä käytin puuvärejä. Vahaliiduilla värit olisi saanut vieläkin paremmin esiin, mutta päädyin puuväreihin sillä niillä saa liituja tarkempaa jälkeä. Värittäminen on aina ollut itselleni todella mieluista puuhaa ja pidän erilaisten väripintojen yhdistämisestä ja sekoittamisesta. Hlusin kuvaan mahdollisimman paljon eri värejä, jotka nyt sattumalta yhdistyivät kuvaan vastaväripareiksi.

Viimeinen piirrustuksistani on toteutettu frottage-tekniikalla ja vahaliiduilla ekopaperille. Tekniikalla haetaan ympäristöstä erilaisia pintoja, jotka väritetään paperille näkyviin kynällä, esimerkiksi liidulla. Kun erilaisia pintoja oli kerätty tarpeeksi, leikkasin niistä eri kokoisia terälehtiä, jotka liimasin valkoiselle paperille kukan muotoon. Nyt kun tarkastelen työtä hieman tarkemmin, olisin voinut vielä rajata terälehtien ääriviivat esimerkiski liidulla tai tussilla, jotta ne olisivat erottuneet vielä paremmin. Tätä tekniikkaa muistan käyttäneeni jonkin verran koulussa kuvaamataidon tunneilla. Usein tekniikkaan oli silloin yhdistetty paperin repiminen muotoonsa leikkaamisen sijaan.

Varhaiskasvatuksessa toteutettavaksi kyseinen työ muutuisi todella helposti. Ehkä suurimpana muutoksena tulisi lapsilla olla enemmän aikaa projektin tekemiseksi. Työstä voitaisiin esimerkiksi tehdä vuoden mittainen projekti, jossa joka kuukausi perehdytään tarkemmin yhteen piirtämisen tekniikkaan ja eri välineisiin. Tuotokset voitaisiin aina valmistuttuaan liittää osaksi vihkosta. Näin lapsilla olisi enemmän aikaa perehtyä erilaisiin piirrustus menetelmiin ja materiaaleihin, mikä tarjoaa kiireettömän ja mielekkään oppimisympäristön.